Seuraa blogiamme

SEURAA BLOGIAMME:
sekä Blogit.fi, Blogipolku.fi ja Bloglovin.com -palveluissa.

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Paljon seksiä vai hyvää seksiä? Kumman valitset?

Määrä vai laatu? Tietenkin molemmat? Entä kun lisätään arjen realiteetit, niin usein jommasta kummasta on tingittävä - pahimmillaan molemmista.

Hyvä seksi on tietenkin jokaiselle yksilöllinen kokemus, mutta melko yleispätevinä edellytyksinä voitaneen pitää ainakin aikaa, paikkaa ja vireystilaa. Lisäksi tarvitaan tietenkin kumppani (ei sillä etteikö yksinkin voisi harrastaa hyvää seksiä). Parisuhteessa kumppani ainakin oletusarvoisesti on tiedossa, sinkuilla sen löytäminen tuo yhden muuttujan verran lisää haasteita laadukkaan seksin harrastamiseen. Lapsiperheissä jo ajan, paikan ja vireystilan osuminen samaan hetkeen on melko harvinainen sattuma. Hyvin todennäköisesti harvinaisempi kuin seksin määrällinen tarve.

Mistä tingitään?

Omien, kuultujen ja luettujen kokemusten mukaan seksin laatu ja määrä usein huuhtoutuu pikku hiljaa arjen pyörteisiin. Ja vaikka siitä tietoisesti osaisi ja yrittäisi pitää kiinni järjestämällä aikaa, koskettelemalla, toista huomioimalla ja kaikilla muilla parisuhdeoppikirjojen vinkeillä, niin silti tulee jaksoja, jolloin yksinkertaisesti täydellisiin rakastelusessioihin ei ole mahdollisuutta niin usein kun haluaisi.

Onko sitten tingittävä laadusta? Pikaseksi, hiljainen seksi (etteivät lapset kuule) tai väsyneenä harrastettu seksi voivat kaikki olla nautinnollisia, mutta harvat ovat määritelleet laaduukkaan seksin kolmen minuutin hiljaiseksi kihnuttaminseksi väsyneenä pimeässä peiton alla.

Riskit

Parempi tietenkin edes jotain kun ei mitään, mutta molemmissa on riskinsä. Jos seksi antaa odottaa täydellistä hetkeä, niin väli voi venyä turhan pitkäksi. Sen seurauksena tilanteisiin alkaa helposti kasautua niin paljon paineita, ettei siitä rennosta täydellisestä seksistä tulekaan mitään, vaikka kaikki olosuhteet olisivatkin kunnossa.

Rajalliset olosuhteet taas ohjaavat helposti toteuttamaan samaa vakiokaavaa, Tutun kumppanin kanssa tietää mistä nappuloista painellaan, joten otetaan varman päälle tutulla kaavalla jolla molemmat (tai huonommillaan vain toinen) saa tyydytyksen. Jos aina poimitaan vain rusinat pullasta, niin ikävin seuraus voi olla se että parhaat jutut muuttuvat tylsiksi. Pahimmillaan hyytyy kiinnostus kokonaan.

Miten sinä olet asian ratkaissut?

Suurin osa meistä on varmasti enemmän tai vähemmän paininut em. haasteen kanssa.
Mitä ratkaisuja sinä olet löytänyt?
Kumpi sinulle on tärkeämpää - määrä vai laatu?
Odotatko täydellistä hetkeä vai annatko palaa aina kun on pienikin sauma?
Kumpi joustaa kun olosuhteet tai vireystila ei ole kunnnossa? Vai joustaako molemmat?
Kerro kokemuksesi ja havaintosi.


lauantai 3. joulukuuta 2016

Parisuhde on verbi.

Lapamatovirkkeistä minut käräyttänyt lukion äidinkielenopettajani on varmasti otsikon paikkaansapitävyydestä eri mieltä, mutta minä väitän että parisuhde on teonsana. Parisuhdetta voi toki ajatella vain kahden ihmisen välisenä sopimuksena olla suhteessa, mutta käytännössä parisuhde on niiden asioiden summa, joita kaksi ihmistä toisilleen päivittäin tekee.

Parisuhteita käsittelevissä kirjoituksissa ja ihmisten keskusteluissa korostuu usein sellaiset asiat kuin yhteisen ajan puute, lapsiperhearki jne. Näiden piikkiin laitetaan parisuhteen laimeneminen ja jäädään odottamaan parempia aikoja. Haaveillaan laatuajasta kumppanin kanssa ja toivotaan huomionosoituksia. "Se ei koskaan...." ja "Kun se aina vaan...." -alkuiset lauseet alkavat toistua, kun ystäville ja tuttaville avataan parisuhteen tilaa. Tai sitten tyydytään odottamaan sitä sopivaa hetkeä; lomaa, vapaata viikonloppua jos lapset saa hoitoon, syntymäpäivää (ostaisko se mulle kivan lahjan ja veis ulos syömään) jne. Kasvattaa muuten odotukset ja paineet aika suuriksi kun parisuhdetta toteutetaan vain lomilla ja juhlapäivinä. Pettymys onkin todennäköinen kun odotukset (joita ei ole kumppanille kerrottu, koska pitäähän sen tajuta) eivät toteudukaan. Tuttua?

Unohdetaanpa hetkeksi kukkaset ja kynttiläillalliset ja pohditaan mitä parisuhde tarkoittaa jatkuvina tekoina päivittäisessä yhteiselossa. Tehdään se kysymysten muodossa ja pohditaan asiaa erityisesti omalta kannalta. Miten minä toimin näissä tilanteissa?

Kun tulen kotiin, käynkö antamassa kumppanilleni suukon?
Kysynkö kuulumiset ja kuuntelen vastauksen?
Kosketanko tai pussaanko ohimennen kun kohtaamme vaikkapa keittiössä?
Nipistänkö pyllystä ohimennen? Vai pelkäänkö että siihen vastataan avokämmenellä hymyn sijaan?
Otanko tai menenkö syliin sohvalla, kun katsomme telkkaria?
Silitänkö kumppaniani jos olen tai pidän sylissä?
Otanko kädestä kiinni, jos kävelemme kaupungilla?
Laitanko käden kumppanini reidelle, kun istumme autossa?
Hakeudunko ihokosketukseen, kun menemme nukkumaan tai aamulla ennen kun nousen sängystä?
Keskitynkö seksissä saamaan vai antamaan orgasmin tai vähintään hyvän olon?
Keskeytänkö koskaan lukemista, TV:n katsomista, somen selailua, ruoan laittoa tai siivousta halatakseni kumppaniani ja antaakseni suukon?
Lähetänkö kesken työpäivän sydänemojin kumppanilleni?

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yhteistä noille asioille on se, että ne eivät vaadi aikaa, rauhaa eikä järjestelyjä. Niitä voi tehdä joka päivä. Ne ovat asioita, jotka ovat parisuhteen tekemistä.

Kerro miten sinä teet parisuhdetta.

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Eroottisesti näkymätön

Naisen rooli on muuttunut vuosisatojen varrella. Ennen renessanssin kulta-aikaa, kehotettiin häveliäisyyteen. Renessanssi kuitenkin paljasti uudelleen alastomuuden ja palautti kunniaan fyysisen kauneuden. Tuolloin ajateltiin lihavan naisen olevan kaunis. Naisen oli oltava naisellinen liikkeiltään, tavoiltaan, sanoiltaan, eleiltään ja ylipäätään koko olemukseltaan. Nainen koettiin hauraaksi olennoksi, jota miehen tuli suojella. Kampanjointi muun muassa alastomuutta ja avioliiton ulkopuolista seksiä vastaan alkoi. Naiset kärsivät tästä uudenlaisesta ahdasmielisyydestä, sillä heitä pidettiin viattomien miesten viettelijättärinä, jotka toimittivat miehet saatanalle.

Mikä on naisen rooli seksissä tai parisuhteessa nykypäivänä? Keski-ikäinen nainen kun tuntuu olevan kulttuurissamme eroottisesti näkymätön. Mediassa seksi on nuorten naisten puuhaa. Eikä naisia kuulu ainakaan kehua mummoikään asti. Koska meiltä keski-ikäisiltä naisilta ei enää odoteta seksuaalista vireyttä tai kauneutta, voi käydä niin, että me naiset suuntaammekin energiamme ennemmin villasukan neulomiseen kuin parisuhteeseen tai seksiin - paluu renesanssin kulta-ajoille.

Entä sitten miehen rooli? Miehet puolestaan valittavat sitä, kuinka vaikeaa on seksin tai arvostuksen saaminen. Miehille on annettu rooli, jonka mukaan miehet ovat aina valmiita panemaan kaikkea mikä liikkuu, vaikka miehistä vain pieni osa saa seksiä rajattomasti, joka asennossa ja joka suunnalta – ehkä useammankin naisen kanssa kerrallaan. Suuri enemmistö joutuu kuitenkin anelemaan seksiä tai olemaan ilman.

Stereotypioita vai todellisuutta? Aika paljon on jälleen kirjoiteltu miesten ja naisten seksuaalisten tarpeiden ja toiveiden kohtaamattomuudesta. Törmäsin Marika Fingerroosin blogiin, jossa hän nosti esiin naisten keinot vältellä seksiä. En ole Marikan suuri fani tai allekirjoita hänen provokatiivista tekstiään, mutta kaiken naisia syyllistävän tekstin takana on pieni totuuden siemenkin. Toimiva parisuhde tarvitsee seksiä ja fyysistä läheisyyttä. Parisuhde toimii vain jos seksiä on, oli miehen tai naisen rooli mikä tahansa.

Myös me olemme joutuneet käymään keskusteluja seksistä ja seksin riittävästä määrästä. Aiemmin seksiä harrastettiin aina kun teki mieli. Nyt elämäntilanteemme on muuttunut niin, ettemme enää pääse nauttimaan viikoista kahdestaan eli uusioperheessämme on aina osa lapsista läsnä. Elämme tällä hetkellä siis normaalia lapsiperheen - tai meidän tilanteessamme teiniperheen arkea. Miten tässä sitten järjestää Marikan kuuluttamaa adult-timeä? Aina joku teineistä on hereillä ja tämä keski-ikäinen naisihminen ei jaksa valvoa öitä läpeensä odottelemassa, milloin viimeisenkin teinin silmät sulkeutuu - eikä jaksa puolisokaan.

Seksuaaliseen haluun liittyvä mielihyvä ja nautinnon tarve ei ole kadonnut mihinkään. Edelleen puolisoni lähettämät viestit tai suoraan sanomat asiat saavat halun heräämään, mutta seksin harrastaminen heti ja siinä tilanteessa ei enää ole samalla tavalla mahdollista kuin aiemmin. Onneksi edelleen kykenemme keskustelemaan tarpeistamme ja halustamme ja pyrimme keksimään keinoja halujen tyydyttämiseksi. On olemassa yhteiset suihkut ja viikonloppuaamut sekä arkiaamut ja -illat pikaseksiä varten. Joskus sitä kaipaa kuitenkin aikaa jolloin maata sängyssä koko päivä ja nauttia läheisyydestä.

Jos palaamme alkuun ja naisen sekä miehen rooliin seksissä ja parisuhteessa. Vaikka media pyrkiikin unohtamaan perheelliset ja keski-ikäiset ihmiset eroottisia mielikuvia luodessaan, on meissä keski-ikäisissä naisissa ja miehissä energiaa ja seksuaalista vetovoimaa. Saan puolisoltani edelleen kehuja ulkonäkööni liittyen ja hän väittää vieläkin kiihottuvansa vartalostani – vaikkei se täydellinen olekaan. Koen kuitenkin olevani haluttava ja se riittää. Parisuhteessa miehillä ja naisilla saattaa olla erilaiset roolit ja tarpeet, mutta onnellisen parisuhteen sekä nautinnollisen elämän saavuttaminen vaatii molemmin puolista luottamusta ja kunnioitusta – ja hyvää seksiä!


Unohdetaan roolijaot, ikäkriisit, yhteiskunnan luomat sukupuolisidonnaiset paineet ja nautitaan toisistamme – aina kun siihen on mahdollisuus ja otetaan sitä aikaa!

torstai 13. lokakuuta 2016

Sooloseksi - parisuhteen tuho vai pelastus?

Masturbaatiosta tai sooloseksistä puhutaan paljon. Milloin sooloseksi haittaa parisuhdetta, milloin sooloseksin avulla saadaan aikaiseksi parempaa parisuhdeseksiä. Sooloseksi ei vähennä haluja puolisoa kohtaan - päinvastoin. Itsetyydytys pitää seksivaihteen päällä. Kun saa säännöllisesti orgasmeja, pääsee nauttimaan seksin stressiä lievittävistä vaikutuksista elimistössään ja sen ansiosta syttyminen on helpompaa myös puolison kanssa.

Itsetyydytyksestä voi olla hyötyä niille, joiden libido on alhainen. Naisen haluttomuus johtuukin useammin matalista testosteronitasoista kuin liiasta masturboinnista. Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että mahdollisuus saada parempaa parisuhdeseksiä on suurempi, kunhan ensin itse tietää, mistä itse pitää. Ja tähän auttaa siis itsetyydytys. Kun tietää mistä syttyy, tiedon voi välittää myös kumppanille - ja seurauksena on entistä tyydyttävämpää seksiä. Itselläni tiedon välittäminen puolisolleni tuntui haastavalta, mutta voin sanoa sen kannattaneen! Kun tuntee itsensä, taidot seksissä kumppanin kanssa paranevat eli itsetyydytyksessä saadut orgasmit ovat seksuaalisen nautinnon alku ja juuri. Mitä enemmän masturboit, sitä paremmin tunnet omat halusi ja tiedät mistä pidät. Orgasmit puolestaan alentavat verenpainetta ja lievittävät kipuja.

Vaikka itsetyydytys ei olekaan mikään seksin korvike, se voi toimia suhteessa halujen tasapainottajana – ja tuoda parin seksielämään yhden elementin lisää. Itsetyydytys ei ole yhdynnän korvike vaan tärkeä mielihyvän lähde. Aktiivisenkin seksielämän lisäksi on hyvä säilyttää kosketus omaan kehoon. Sooloseksi lisää myös yhteistä onnea - omaa seksielämää voi siis parantaa viettämällä enemmän aikaa yksin ja masturboimalla.

Sooloseksiin liittyy myös paljon hyviä terveysvaikutuksia. Itsetyydytys pitää huolta limakalvoista vilkastuttaessaan verenkiertoa ja lantionpohjan lihakset vahvistuvat. Itsetyydytyksen väitetään jopa auttavan välttämään kohdunsuun ja virtsateiden infektiot. Sooloseksi (kuten parisuhdeseksikin) antaa endorfiinipotkun, jolloin  endorfiinit auttavat rentoutumaan, vähentävät stressiä ja uniongelmia sekä parantaa vastustuskykyä. Itsetyydytys pitää siis kesäflunssan poissa. Parhaimmillaan itsetyydytys on osa arkipäiväistä terveyttä edistävää toimintaa! Mutta... kuinka sitten suorittaa täydellinen sooloseksirupeama? Ei huolta, tähänkin löytyy ohjeet.

Sormella lähelle klitorista -tekniikka

Tässä tekniikassa täytyy ensin nauttia tunnelmasta ja tämän jälkeen lähteä koskettelemaan. Ohjeiden mukaan sormi pitää viedä klitoriksen tuntumaan ja koskettaa. Tekniikan ideana on olla hienovarainen - ei hierontaa eikä suoraa painamista vaan kevyt kosketus, jossa sormi osuu ainoastaan pieneen osaan klitorista. Höyhenenkevyt kosketus on tärkeä. Sormea ei saa liikuttaa isolla liikkeellä vaan hyvin vähän, tärisyttämällä. Jotta tekniikasta saa parhaat tehot irti, liikettä pitää tehdä jopa vartin verran. maltti on valttia – tässä pääsee olemaan pitkään orgasmin partaalla.

Olennaisen ympärillä -tekniikka

Tässä tekniikassa tavoite on kiihottua huolella, jotta orgasmista tulee voimallinen. Tekniikan äärellä keskitytään muihin kehonosiin kuin klitorikseen. Ohjeen mukaan hyväile rintojasi, sisäreisiä, kyynärtaivetta tai alueita jotka omassa kehossasi ovatkaan erogeenisimpia. Kaksikymmentä minuuttia työstettyäsi, siirry asteittain kohti eroottisempia alueita, kuten nännejä. Fantasioi - se on tärkeää. Kun olet keskittynyt hyviin väreilyihin, voit siirtyä häpyalueellesi. Nyt oletkin jo niin pitkällä, että laukeat aika viitteelliselläkin kosketuksella.

Näytöstekniikka

Toimii parin kanssa ja viihdyttää kumpaakin. Ideana on näyttää puolisolle mikä sinua kiihottaa eniten. Katselija voi toimia ylimääräisenä kiihottimena. Tyyli on vapaa. Tee sitä mikä tuntuu hyvältä. Itsetyydytys kumppanin kanssa on jopa suositeltavaa, jos parisuhde on turvallinen ja hyvä.

Monet terveys- ja mielihyvävaikutukset saavuttaa mielestäni myös hyvällä parisuhdeseksillä, mutta ei kai omaan kehoon tutustuminen pahaa tee. Näytöstekniikkaa on joskus meillä kokeiltu ja toimivaksi todettu, muista ohjeista en niin tiedä - voiko sooloseksiä edes ohjeistaa? Jokainen harrastaa sooloseksiä omalla tavallaan, omia hyviksi kokemiaan tekniikoita ja välineitä apunaan käyttäen, ilman kellotusta ja ilman suorituspaineita.

Sarasvuota lainatakseni - Nyt rakkaat naiset, koittakaa herran tähden, kaiken kauniin ja pyhän nimeen, alkaa runkata enemmän.

maanantai 5. syyskuuta 2016

Laadukasta seksiä - 3 tärkeintä kriteeriä

Tuttavapiirimme kuuluva naishenkilö kertoi miehensä asettaneen seksille melko suurten määrällisten tarpeiden lisäksi laatuvaatimuksen - seksin pitää olla laadukasta. Kyseisessä tapauksessa "avautumisen" taustalla tuntui olevan naisen  turhautuminen siihen, että miehen suoritustaso laadukkaan parisuhteen ylläpitämisessä ei ollut ihan linjasssa seksiin kohdistuvien määrä- ja laatuvaatimusten kanssa.

Jälkeenpäin hiukan jopa huvittuneena (anteeksi - tilanne ei tietenkään asianosaisten kohdalla tunnu huvittavalta) kävimme keskustelua siitä mitähän mies oli mahdollisesti tarkoittanut laadukkaalla seksillä, sillä tarkempia määreitä ei sille oltu annettu. Liittyykö se seksin kestoon, asentoihin, erilaisten suoritteiden määrään vai miten hän laatua mittaa?

Keskustelu oli ja meni, mutta jonkin ajan kuluttua aloin pohtimaan asiaa vakavammin oman kokemuksen kautta. Mietin mikä tekee minulle seksistä laadukasta?

Mikä on ympäristön, keston, eri asentojen, vireystilan tai mahdollisten häiriötekijöiden vaikutus kokemukseeni seksin laadusta.? Olemme parisuhteessamme harrastaneet seksiä hyvän matkaa toista tuhatta kertaa, joten siihen mahtuu monenlaista seksiä hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Ja kuten missä tahansa lapsiperheessä, jossa arkeen kuuluu työtä, koulua, harrastuksia ja lukemattomia muita arjen askareita ja niiden tuomia haasteita, niin meilläkin määrällisesti seksikerroista suurin osa tapahtuu arjen keskellä, olosuhteissa, joista tuskin kovin myyvää seksinovellikokoelmaa saa aikaiseksi. Siitä huolimatta väitän, että suurin osa seksistämme on ainakin minun mielestä laadukasta.

Tottakai kahdenkeskinen hotelliloma kynttiläillallisineen ja koko yön kestävä kiireetön seksi hitaasta rakastelusta rajuun seksiin, jonka aikana toteutetaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat fantasiat on mahtavaa, mutta jos se on ainoa laadun mittari niin aika vähiin jää laatuseksi keskivertoperheessä.

Miksi siis koen että seksi voi olla laadukasta silloinkin kun olosuhteiden pakosta se suoritetaan hiljaa peiton alla, kuunnellen samalla aukeaako joku ovi, tai kun se keskeytyy hetkeksi nälkäisen teinin vaeltaessa jääkaapille toteamaan "eiks meil oo mitään syötävää", jatkuakseen sitten varovasti ja äänettömästi kohti huipennusta?

Löysin kolme asiaa, jotka tekevät seksistä minulle laadukasta:

1. Molemmat haluaa seksiä. Toki useimiten toinen tekee aloitteen ja toinen syttyy siihen mukaan, mutta kun päästään vauhtiin niin molemmat aidosti haluaa saada ja antaa.

2. Molemmat saa tyydytyksen. Meidän seksissä tyydytyksen huipennus on orgasmi, naisen kohdalla yleensä klitorisorgasmi + muutama emätinorgasmi, joista viimeisen mukana tulen itsekin, Tyydytyksen määritelmä on kuitenkin hyvin henkilökohtainen eikä orgasmi välttämättä ole sen ainoa mittari.

3. Seksin jälkeen on paremmin. Lapset oli hereillä, väsytti, päivä oli huono, on kiire töihin jne....syitä olla harrastamatta oli useita, mutta silti onnistuttiin. Molemmat halusi, molemmat sai, oksitosiini pääsi valloilleen ja hetken maailma tuntuu paremmalta paikalta. Se hetki ei välttämättä ehdi kestää kovin pitkään, mutta se on voimaannuttava

Nuo ovat siis minun henkilökohtaiset seksin laatukriteerit.
Mitkä ovat sinun?

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Parisuhde kesälomakriisissä

Aurinko paistaa, täydellinen isä, täydellinen äiti ja täydelliset lapset (kaikenikäiset) hymyilevät sinisenä loistavan meren äärellä. Täydellinen loma, jollaisen jokainen haluaisi - täydellinen idylli, jota kelpaa somessa esitellä. Todellisuus saattaa osoittautua aivan joksikin muuksi kuin täydelliseksi...

Täydellisen bikinivartalon tavoittelu on alkanut jo hyvissä ajoin, ehkä jo edellisenä kesänä, jolloin on vakuuteltu itselle ja läheisille, että ensi kesänä vatsalihakset ovat tiukkaakin tiukemmat ja pakarat pyöreät kuin kreikkalainen appelsiini. Pitkä synkeä ja harmaa kausi on saanut kuitenkin jokaisen normaalin puurtajan luovuttamaan jo auringon viimeisten säteiden vaivuttua horisonttiin. Täydellinen vartalo jää tänäkin kesänä saavuttamatta ja facesivulle tuleekin lisättyä kuvia mursuista vitsikkäiden lausahdusten kera. Monet naiset ja varsinkin äidit käyvät kiivasta keskustelua voiko ja kehtaako uimarannalle mennä appelsiinipyllyn kanssa - ei niin pyöreän, mutta yhtä röpelöisen. Kateus puskee esiin ja Fitness-babyt tulee haukuttua narsisteiksi, joiden lapset joutuvat elämään pienen elämänsä salin hämärissä nurkissa syöden proteiinipitoisia ruokia.

No, entäpä se muu täydellinen perhe? Näin uusioperheen aikuisena voin vain huokaista ja todeta, ettei yhteistä lomamatkaa tule, eikä edes yhteistä kuvaa omalla pihalla - ei aurinkoisena, eikä sateisena päivänä. Kesäloman alettua on jokaisella omat toiveensa loman sujumisen suhteen, yksi haluaa mökille, toinen ei ainakaan mökille, kolmas kaipaa ulkomaille ja neljäs ei ainakaan ulkomaille - tai ehkä ulkomaille, muttei mihinkään rantalomalle. Kesämökkeilyä olisi tarjolla, mutta samalle mökille ja samaan aikaan ei - isot egot eivät pieneen mökkiin mahdu. Rannalle ei voi lähteä teinivartalon kanssa, rannalla on liian kuuma tai vesi on liian kylmää. Ota tässä sitten idyllisiä ja niitä täydellisiä kuvia, joita jakaa muiden ihailtaviksi.

Mihin väliin mahdutetaan sitten vielä parisuhteen huolto? Sukujuhlien ja mökkeilyn lomaan vai ottamalla omaa aikaa koko perheestä? Tällä hetkellä meidän lomasuunnitelmat ovat kariutuneet erimielisyyksiin ja toisen loukkaantumiseen ja tunteeseen, ettei toinen halua olla tekemisissä sen oman ja niin ihanan suvun kanssa. Emme tule lähtemään mökille yhdessä, emme tule tekemään pitkiä patikkaretkiä tai viettämään kesäpäivää auringosta nautiskellen vieraalla paikkakunnalla. Parisuhde jää vähälle huomiolle ja kesä vietetään lasten ehdoilla - tai meidän tapauksessa osittain myös exän ehdoilla - kesälomamme riippuu siis myös perheen ulkopuolisesta aikuisesta, joka on päättänyt käyttää valtaa kertomatta suunnitelmistaan lasten osalta.

Täytyy myöntää, että emme suostu jättämään parisuhdettamme kesätauolle tai kaikkien erimielisyyksien alle. Kaiken sotkun ja rankan kevään jälkeen olemme varanneet kahdenkeskistä aikaa loman loppupuolelle ja tämän ajan varmistamiseksi olemme valjastaneet isovanhemmat varallaolijoiksi, mikäli biologinen etävanhempi ei tiedä mitä elämällään tekee. Ehkä tuolloin pääsemme nauttimaan auringon säteiden hyväilystä ei niin täydellisellä vartalolla, mutta täydellisessä seurassa, kenties täydellisessä ympäristössä ja meren kimmellyksessä.

Kesä saattaa olla haastavaa aikaa kaikissa parisuhteissa - ei vain meidän uusioperheessä. Lomalla aikaa toisen kanssa olemiseen taas löytyy arkikiireiden jälkeen ja kaikki odotukset ladataan tuohon aikaan. Kuten jo teinien kanssa olen huomannut, odotukset loman suhteen eivät aina mene yksiin ja piilevät ristiriidat nousevat pintaan.

Lomalla on aikaa tutustua puolisoon uudelleen, kuunnella sekä olla herkkä hänenkin tunteilleen. Keskusteluyhteyden avoinna pitäminen auttaa tutustumaan samalla  omaan sisäiseen maailmaan. Parisuhteessa pitää olla valmis avaamaan oma sisäinen maailma myös puolisolle, jotta syvä yhteys voi syntyä ja yhteenkuuluvuus lujittua. Parisuhteessa tarvitaan toista, eikä kukaan elä parisuhteessa, joka on ihanteellinen päivästä toiseen. Parisuhteisiin kuuluu aaltoliike, jota voi onneksi hallita myönteisellä keskustelutavalla ja puhumalla mieltä painavista asioista. Lomallakin tarvitaan ja kaivataan turvallista parisuhdetta ja siihen päästään vain puhumalla ja kuuntelemalla. Paras keino välttää parisuhteenkarikot on pitää parisuhteesta huolta myös arjessa.

Joitakin lomaunelmia voi joutua siirtämään tulevaisuuteen, mutta mitäpä sitä ei puolisonsa eteen tekisi. Puoliso on hyvä pitää etusijalla. Lomalla on tärkeää muistaa myös rentoutua - ylä- ja alamäistä huolimatta. Puolison auringon ruskettama tai mökin pihasaunan noen tahrima naama saattaa jossakin vaiheessa ärsyttää, mutta ongelmien voi antaa mennä menojaan tarttumatta niihin. Niitä voi vatvoa
taas syksyn piiskaavissa sateissa.

Lomalla on aikaa hellitellä ja harrastaa seksiä. Tee parisuhteestasi ja lomastasi nautinnon lähde molemmille!

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Uskallatko harrastaa parisuhdeseksiä?

Täällä ollaan taas pienen tauon jälkeen. Arjen ilot ja surut suhteen virallistamisesta uusioperheen teinihaasteisiin meinasi jyrätä bloginpidon yli, mutta onneksi uskollisen lukijamme Ruhtinattaren muistutus (Kiitos siitä!) toimi viimeisenä sysäyksenä ainaiselle "pitäisi kirjoittaa" -sitkuilulle.

Sama "pitäisi...." -ajattelu usein hiipii myös parisuhdeseksiin. Kaikenlaisia esteitä tulee kuin itsekseen - ensin arjen kiireitä, joiden seurauksena seksin harveneminen aiheuttaa helposti syyttelyä ja syyllistymistä. Sanotut ja sanomattomat asiat kertyy kuonaksi, joka tekee seksiin ryhtymisestä vaikeaa ja vapautumisesta seksin vietäväksi mahdotonta. Seksi muuttuu pakolliseksi velvollisuudeksi, joka toisinaan suoritetaan ja koska se ei tavan ja velvollisuuden vuoksi tehtynä tunnu juuri miltään, aiheuttaa se lisää syyttelyä ja syyllistymistä. Kierre on valmis. 

Mitä sitten lääkkeeksi?


Seksiä voi harrastaa monella tavalla. Eräässä tutkimuksessa on todettu naisten voivan saada 12 tavalla orgasmin. Toisessa tekstissä puolestaan annetaan 10 ohjetta orgasmin metsästykseen. Kolmas tutkimus puolestaan paljastaa uuden tavan ajatella mullistavan seksielämän. On siis varaa valita mitä ohjeita ja neuvoja lähtee toteuttamaan kun pääsee puolison kanssa kahden – vai onko kahden pääseminenkään enää tarpeen?

Rosa Meriläinen kirjoitti kiireen vaikuttavan ihmisten seksikäyttäytymiseen. Kiire suorittaa, kiire hoitaa velvollisuudet, kiire tehdä töitä, kiire harrastaa, kiire olla. Aikaa rentoutumiselle ja rauhalliselle yhteiselolle ei tunnu juurikaan löytyvän kaiken kiireen keskeltä. Miten sitten kaiken suorittamisen ja ulkoisten paineiden keskellä riittää aikaa opetella kaikki 12 tapaa saada orgasmi tai aikaa seurata 10 ohjetta orgasmin saavuttamiseksi. Miten lähteä luomaan uusia ajattelumalleja makuuhuoneen puolelle seksielämän virkistämiseksi?

Rosan sanoin maailmassa pitäisi olla enemmän seksiä. Kuten Rosakin kolumnissaan toteaa, voi keski-ikäistyvän naisen (miksei miehenkin), olla vaikea hyväksyä kehonsa muutoksia - tulee tunne, ettei kelpaa kumppanilleen, eikä enää rohkene riisuuntua kumppanin nähden valojen loisteessa. Tästä sain taas mainion esimerkin, kun eräs nainen kertoi miehensä arvostelevan hänen painonnousuaan ja haukkuvan läskiperseeksi – nainen ei todellakaan ollut ylipainoinen tai läskiperse ja mitä sitten vaikka ikääntyminen toisikin vyötärölle ylimääräisiä makkaroita tai selluliittikuhmuja takamukseen. Onko toisella oikeus arvostella toisen ulkonäköä? Samalla kun arvostelee ulkonäköä, tulee lannistaneeksi toisen seksuaalisuudenkin - itsetunnosta nyt puhumattakaan!

Seksi on iloinen asia, eikä siihen pitäisi liittyä paineita ulkonäöstä, koosta tai kyvyistä. Seksistä tulisi kyetä nauttimaan täysillä ja vastavuoroisesti. Seksin on mm. todettu parantavan stressiä ja ärtymystä, tautiriski pienenee, haluttomuus vähenee ja seksi lähentää pareja. Toki jos seksiä harrastaa paljon, voivat seksiunet vähentyä.

Auttaako maiseman vaihto?


Yhtenä poimintana parisuhde- ja seksikirjoituksista voitaneen nostaa esiin naisten hurjimmat seksikokemukset. Tutkimus on suoritettu toukokuussa ja tutkimukseen osallistui vajaa 800 suomalaista naista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalainen nainen haluaa hyvin tavallista seksiä. Suurimmalle osalle naisista riittää 15–30 minuutin suoritus ja vain viidennes tutkimukseen osallistuneista oli kokeillut ruoskaleikkejä, suurinta osaa se ei edes kiinnostanut. Toki seikkailunhaluisiakin naisia löytyi. Oli kokeiltu seksiä työpaikalla, luonnossa, erilaisissa kulkuneuvoissa, erilaisissa kokoonpanoissa. Oli kokeiltu seksiä varattujen miesten kanssa, naisten kanssa, kolmen tai useamman ihmisen kimpassa ja jopa hyvinkin julkisesti. 

Mikä mahtaa olla minun rohkein seksikokemukseni? Seksi rannalla vai suihinotto kesken ajomatkan. Seksi puolisoni työpaikalla vai keskellä lumihankia? Vaikea valinta, seksiä on tullut harrastetuksi halujen ja tilanteiden mukaan, ei siksi, että pääsisin kertomaan kuinka upealta tuntuu pieni kiinnijäämisen pelko tai yllätetyksi tuleminen.

Villiä parisuhdeseksiä


Seksi kuuluu parisuhteeseen. Villeimmät, vapautuneimmat ja hurjimmat fantasiat pitäisi pystyä toteuttamaan sen oman puolison kanssa, eikä vain pystyä vaan haluta toteuttaa. Se vaatii rohkeutta heittäytyä, säännöllistä seksin ylläpitoa, jatkuvaa keskustelua ja säännöllistä kuonan poistoa eli yhteistä aikaa, jolloin molemmilla on lupa olla oma itsensä, lupa kertoa toiveensa sekä oikeus ja velvollisuus kuulla kumppanin toiveet. Se edellyttää kypsyyttä hyväksyä itsensä ja myös toinen sellaisena kun on ja ennen kaikkea aloittamista - ensimmäisen askeleen ottamista silloin kun edellä mainitut asiat ovat unohtuneet arjen kiireisiin. 

Seksi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja läheisyyttä sekä synnyttää rakkautta. Vai meneekö asia toisin päin - pitääkö ensin rakastua, ennen kuin voi harrastaa seksiä? Kumpaakin osapuolta tyydyttävä seksi toimii hyvänä motivaattorina parisuhteen ylläpitämisessä. 

Rohkein seksikokemukseni onkin harrastaa parisuhdeseksiä, mikä on teidän?