Seuraa blogiamme

SEURAA BLOGIAMME:
sekä Blogit.fi, Blogipolku.fi ja Bloglovin.com -palveluissa.

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Paljon seksiä vai hyvää seksiä? Kumman valitset?

Määrä vai laatu? Tietenkin molemmat? Entä kun lisätään arjen realiteetit, niin usein jommasta kummasta on tingittävä - pahimmillaan molemmista.

Hyvä seksi on tietenkin jokaiselle yksilöllinen kokemus, mutta melko yleispätevinä edellytyksinä voitaneen pitää ainakin aikaa, paikkaa ja vireystilaa. Lisäksi tarvitaan tietenkin kumppani (ei sillä etteikö yksinkin voisi harrastaa hyvää seksiä). Parisuhteessa kumppani ainakin oletusarvoisesti on tiedossa, sinkuilla sen löytäminen tuo yhden muuttujan verran lisää haasteita laadukkaan seksin harrastamiseen. Lapsiperheissä jo ajan, paikan ja vireystilan osuminen samaan hetkeen on melko harvinainen sattuma. Hyvin todennäköisesti harvinaisempi kuin seksin määrällinen tarve.

Mistä tingitään?

Omien, kuultujen ja luettujen kokemusten mukaan seksin laatu ja määrä usein huuhtoutuu pikku hiljaa arjen pyörteisiin. Ja vaikka siitä tietoisesti osaisi ja yrittäisi pitää kiinni järjestämällä aikaa, koskettelemalla, toista huomioimalla ja kaikilla muilla parisuhdeoppikirjojen vinkeillä, niin silti tulee jaksoja, jolloin yksinkertaisesti täydellisiin rakastelusessioihin ei ole mahdollisuutta niin usein kun haluaisi.

Onko sitten tingittävä laadusta? Pikaseksi, hiljainen seksi (etteivät lapset kuule) tai väsyneenä harrastettu seksi voivat kaikki olla nautinnollisia, mutta harvat ovat määritelleet laaduukkaan seksin kolmen minuutin hiljaiseksi kihnuttaminseksi väsyneenä pimeässä peiton alla.

Riskit

Parempi tietenkin edes jotain kun ei mitään, mutta molemmissa on riskinsä. Jos seksi antaa odottaa täydellistä hetkeä, niin väli voi venyä turhan pitkäksi. Sen seurauksena tilanteisiin alkaa helposti kasautua niin paljon paineita, ettei siitä rennosta täydellisestä seksistä tulekaan mitään, vaikka kaikki olosuhteet olisivatkin kunnossa.

Rajalliset olosuhteet taas ohjaavat helposti toteuttamaan samaa vakiokaavaa, Tutun kumppanin kanssa tietää mistä nappuloista painellaan, joten otetaan varman päälle tutulla kaavalla jolla molemmat (tai huonommillaan vain toinen) saa tyydytyksen. Jos aina poimitaan vain rusinat pullasta, niin ikävin seuraus voi olla se että parhaat jutut muuttuvat tylsiksi. Pahimmillaan hyytyy kiinnostus kokonaan.

Miten sinä olet asian ratkaissut?

Suurin osa meistä on varmasti enemmän tai vähemmän paininut em. haasteen kanssa.
Mitä ratkaisuja sinä olet löytänyt?
Kumpi sinulle on tärkeämpää - määrä vai laatu?
Odotatko täydellistä hetkeä vai annatko palaa aina kun on pienikin sauma?
Kumpi joustaa kun olosuhteet tai vireystila ei ole kunnnossa? Vai joustaako molemmat?
Kerro kokemuksesi ja havaintosi.


2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen bloggaus. Lyhyesti ja ytimekkäästi, jos jompi kumpi pitää valita, niin tässä iässä ja elämänvaiheessa se on laatu. Arki vie aikaa, jolloin ne hieman harvassa olevat mutta sitäkin nautinnollisemmat hetket tuntuvat pieneltä juhlalta ja lataavat akkuja. :)

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista